Oliko Jeesus vegaani?

Jeesuksesta on tehty vaikka mitä. Joillekuille hän on homo, toisille feministi, kolmansille vapaustaistelija, neljänsille hippi ja viidensille kirkkokonservatiivi.

No, kuten otsikko jo paljastaa, minulle Jeesus on tietysti vegaani, eikä vain vegaani vaan vegaaneitten vegaani, kaikkien vegaaneitten äiti ja suuri eläinoikeustaistelija. Miksi?

Aloitetaan vaikka paimen-vertauksesta. Johanneksen evankeliumin 10 luvussa Jeesus sanoo olevansa tavallista parempi paimen:

"Minä olen hyvä paimen, oikea paimen, joka panee henkensä alttiiksi lampaiden puolesta."

Sen sijaan hyvän paimenen vastakohtaa, varasta hän kuvaa seuraavasti:

"Varas tulee vain varastamaan, tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut antamaan elämän, yltäkylläisen elämän."

Vielä Jeesus toistaa, että kaikille tulisi selväksi:

"Minä panen henkeni alttiiksi lampaiden puolesta."

Hyvän paimenen toisen vastakohdan, palkkapaimenen Jeesus sanoo toimivan näin:

"Palkkarenki ei ole oikea paimen eivätkä lampaat hänen omiaan, ja niinpä hän nähdessään suden tulevan jättää lauman ja pakenee. Susi saa lampaat saaliikseen ja hajottaa lauman, koska palkkapaimen ei välitä lampaista."

En tiedä, onko kukaan muu koskaan kehdannut tulkita tätä raamatunkohtaa niin, että Jeesus tässä todella puhuisi lampaista. Tietysti puheella on myös ilmeinen vertauskuvallinen taso (me ihmiset), mutta yhtä outoa kuin se, miten kirjaimellisesti tietyissä piireissä halutaan noudattaa Paavalin tokaisuja "naisen paikasta" tai "vaimojen vaikenemisesta" tai Mooseksen luomiskertomusta "7 päivän luomisesta", on se, miten johdonmukaisesti näitä Jeesuksen sanoja on luettu tarkoittamaan vain ihmisiä, ei siis lainkaan lampaita, joista tässä kirjaimellisesti kuitenkin puhutaan.

Koska kristinuskoa on niin pitkään saarnattu niin ihmiskeskeisenä uskontona täytyy epäileviä nyt muistuttaa, että kyllä raamatussa ihan varmasti puhutaan muistakin kuin ihmisistä (muutenkin kuin vertauskuvamielessä). Esimerkiksi Paavali puhuu Roomalaiskirjeen (8 luvussa) koko luomakunnasta näin:

"Kaiken luodun on täytynyt taipua katoavaisuuden alaisuuteen, ei omasta tahdostaan, vaan hänen, joka sen on alistanut. Luomakunnalla on kuitenkin toivo, että myös se pääsee kerran pois katoavaisuuden orjuudesta, Jumalan lasten vapauteen ja kirkkauteen."

Mutta Paavalista takaisin Jeesukseen. Siis, millä perusteella Jeesus oli vegaanien vegaani? Jeesus sanoi mm. nämä kiehtovat sanat: "Minä olen tämä elävä leipä, joka on tullut taivaasta, ja se, joka syö tätä leipää, elää ikuisesti. Leipä, jonka minä annan, on minun ruumiini. Minä annan sen, että maailma saisi elää."(Joh 6:51)

No, miten tämä taas liittyy veganismiin? Paljonkin. Kuten Jeesus aiemmassa katkelmassa sanoi, hän "panee henkensä alttiiksi lampaiden puolesta". Ja sen hän muuten todella tekeekin. Kuten kaikki varmaan tietävät, Jeesusta edeltäneessä uskonnossa, juutalaisuudessa ihmisen Jumalakelpoisuus perustui eläinuhreihin tai ainakin ne olivat hyvin tärkeä osa sitä, suorastaan keskiössä ihmisen ja Jumalan kohtaamisessa. (Aabrahamkin oli jonkilainen esivegaani, kun oli valmis eläimen sijaan uhraamaan oman poikansa saavuttaakseen Jumalakelpoisuuden.)

No Jeesus meni tässä kaikkein pisimmälle ja uhrasi itsensä ruokkiakseen maailman ja säästääkseen kaikki tulevatkin lampaat ja härät ja viiriäiset ja vuohet ja oinaat ja muut uhrieläimet. Tästä näkökulmasta käsin on täyttä saivartelua kieltää Jeeuksen veganismi vetoamalla siihen, että Jeesus söi pääsiäislammasta. Mitä on yksi lammas tai vaikkapa 30 pääsiäislammasta (Jeesushan tiemmä eli 30 vuotta) sen rinnalla, että hänen tekonsa (ristinkuolema) ansiosta säästyi 30 miljardia pääsiäislammasta, joita ei eläinuhrirituaalin poistumisen jälkeen juutalaisuutta seuraavassa uskonnossa, kristinuskossa enää tarvittu.

Toinen asia on sitten se, kuinka suuri osa kristikansaa innolla tarttui tähän helpotukseen, että eläimiä ei enää tarvittu sijaisuhreiksi ihmisten syntien sovittamiseen. Ja kuinka suuri osa kristikansaa vain hieroi tyytyväisinä vatsojaan siksi, että pientäkään osaa eläimistä ei enää tarvinnut syöttää papeille tai polttaa tuhkaksi taivaalle, vaan kaikki palaset saatiin pistellä omaan poskeen vaikka joka päivä juhla- ja rituaalipäivistä viis veisaamatta.

Vielä loppuun haluan muistuttaa Paavalista, joka Roomalaiskirjeessä (14 luvussa) sanoi näin:

"Sinun on hyvä olla syömättä lihaa ja juomatta viiniä ja välttää muutakin, mikä loukkaa veljeäsi".

Jos joku vielä elää tietämättömyydessä siitä, kuka se loukkaantuva veli mahdollisesti voisi olla (en nyt puhu itsestäni) lainaan alle Hare Krishna liikkeen kirjaa Ajaton viisaus, jossa kristitty Kardinaali Danielou ja Hare Krishna liikkeen johtohahmo Srila Prabhupada keskustelevat (lainaan vapaasti):

Srila: Ajatelkaa vaikka lehmää, me juomme lehmän maitoa, siksi se on kuin äitimme. Kun se on vanha, eikä enää pysty antamaan maitoa, leikkaatte lehmältä kaulan poikki. Onko se inhimillistä? Älkää tappako lehmiä. Se on mitä suurin synti. Ihminen ei voi ymmärtää Jumalaa, mikäli hän on syntinen. Ihmisen tärkein tehtävä on oppia ymmärtämään Jumalaa ja rakastamaan häntä. Jos jatkatte syntien tekemistä, ette koskaan voi oppia ymmärtämään Jumalaa, puhumattakaan rakastamisesta.

Kardinaali: Kristinusko hyväksyy lihanasyönnin siksi, että sen mukaan alemmilla eläimillä ei ole sielua, kuten ihmisillä.

Srila: Kaikilla elämänlajeilla on sielu. Ruumis on kuin vaatekerta. Teillä on musta puku yllänne ja minulla sahraminvärinen. Mutta vaatteittenne sisällä te olette ihmisoloento ja minä olen myös ihmisolento. Samalla tavoin eri eläinlajien ruumiit ovat kuin erilaisia pukuja. On olemassa 8 400 000 lajia tai pukua, ja jokaisen sisällä on henkinen sielu, joka on osa Jumalaa. Olettakaa, että miehellä on kaksi poikaa, kummatkin erilailla ansiokkaita. Toinen saattaa olla korkeimman oikeuden tuomari ja toinen tavallinen työläinen, mutta isä tunnustaa kyllä molemmat pojikseen. Hän ei tee heidän välillään mitään eroa ja ajattele, että tuomari-poika on kovin tärkeä, kun taas työläispoika ei ole lainkaan arvokas. Jos tuomarina toimiva poika sanoisi. "Rakas isä, sinun toinen poikasi on täysin hyödytön. Salli minun leikata hänet kappaleiksi ja syödä hänet", luuletko, että isä sallisi sen?

Kardinaalin ja Srilan keskustelu jatkui kirjassa vielä pitkään ilman yhteisymmärrystä. Jos kardinaali olisi noudattanut Paavalin ohjetta olla loukkaamatta veljeä lihansyönnillä tätä turhanpäivästä väittelyä ei olisi ollut ja yksi vihollisuuden raja-aita intialaisten hindujen (sekä heistä polveutuvien krishna-uskovaisten) ja meidän kristittyjen välillä olisi ehkä kaatunut.

No, kardinaali piti kiinni oikeudestaan lihansyöntiin koko väittelyn ajan ja lopuksi Srila tokaisi (suuttuneena?):

"Lihansyöjiä odottaa rangaistus. Eläinten syöjistä tulee tiikereitä, susia, kissoja ja koiria seuraavassa elämässään, jotta he saisivat paremmat mahdollisuudet tyydyttää [raatelu]toiveitaan ja [lihan]himojaan."

Kunpa saisin nähdä kirkon sisältä nousevat valtavan ekokristillisyyden liikkeen, joka haluaa veljellistä rakkautta kaikkiin maailman kasvissyöntiä painottaviin uskontoihin Paavalin hengessä ja on valmis vaikka kuolemaan lampaitten edestä Jeesuksen hengessä.

Kukapa tietää, vaikka viimeisellä tuomiolla, kun lampaita ja vuohia jaetaan eri leireihin ja vain osalle tipahtaa taivaspaikka, Jeesus sanoisikin kettutytöille:

"Tulkaa tänne, te Isäni siunaamat. Te saatte nyt periä valtakunnan, joka on ollut valmiina teitä varten maailman luomisesta asti. (Matt.25:34)

Ainakin ihmisten ja eri eläinlajien rauhallisen yhteiselon valtakunta on ollut valmiina maailman luomisesta lähtien, kuten Jesaja (11:6) sanoo:

"Silloin susi kulkee karitsan kanssa ja pantteri laskeutuu levolle vohlan viereen, vasikka ja leijonanpentu syövät yhdessä ja pikkupoika on niiden paimenena."

En tietenkään voi väittää, että taivasten valtakunta tulisi yhtään sen nopeammin, vaikka kaikki maailman ihmiset tällä punaisella sekuntilla lopettaisivat kaiken niin toistensa kuin eläintenkin tappamisen. Minulle tämä tuttu rukous kuitenkin puhuu rauhasta kaikkien lajien välillä:

"Tulkoon sinun valtakuntasi. Tapahtukoon sinun tahtosi, myös maan päällä niin kuin taivaassa." (Matt.6:10)

Toivottavasti voin sitä omallakin elämälläni edistää edes pieneltä osin.